Taloyhtiön korjaushankkeessa pääurakoitsijan valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä – ja usein myös yksi vaikeimmista. Tarjouksia voidaan vertailla numeroiden perusteella, mutta todellinen onnistuminen mitataan vasta arjessa: pysyykö aikataulu, toimivatko järjestelyt ja kuinka hyvin asukkaiden elämä sujuu remontin keskellä. Hyvä pääurakoitsija ei ole pelkkä rakentaja. Se on ennen kaikkea projektin johtaja, joka ottaa vastuun kokonaisuudesta. Ammattimainen pääurakoitsija…

Lue lisää

Hyvä korjaussuunnitelma toimii taloyhtiölle eräänlaisena “projektisopimuksena itsensä kanssa”. Se määrittää selkeästi, mitä tehdään, miksi tehdään, miten onnistumista mitataan sekä miten asukkaat viedään hallitusti läpi hankkeen. Kyse ei ole pelkästään teknisistä piirustuksista, vaan kokonaisuudesta, joka yhdistää teknisen suunnittelun, hankinnan sekä riskienhallinnan. Teknisen sisällön osalta on tärkeää, että kaikki korjaustavoitteet perustuvat tutkittuun tietoon. Tämä tarkoittaa riittävää suunnitteluaikaa,…

Lue lisää

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä ei tarkoita yhden laitteen hankintaa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa kolme osa-aluetta toimivat yhdessä. Ensimmäinen on rakennusvaippa. Siihen kuuluvat eristys, ikkunat, tiiveys ja kylmäsillat.  Toinen on talotekniikka, kuten lämmitys, ilmanvaihto ja automaatio. Kolmas on uusiutuva energia, esimerkiksi aurinkosähkö ja lämpöpumput. Usein järkevin tapa parantaa energiatehokkuutta on tehdä toimenpiteet samaan aikaan, kun rakenteita muutenkin…

Lue lisää

Taloyhtiössä kustannusten hallinta alkaa kahdesta yksinkertaisesta kysymyksestä. Mistä euro syntyy ja mihin euro kannattaa käyttää. Korjausrakentamisessa kustannukset eivät ole yksi iso summa, vaan ne rakentuvat useasta eri osasta. Kun nämä ymmärtää, kokonaisuus muuttuu huomattavasti helpommaksi hahmottaa ja hallita. Kolme kerrosta, joista kustannukset muodostuvat Korjaushankkeen kustannukset voidaan jakaa kolmeen pääosaan. Selvitykset ja suunnittelu Tähän kuuluvat kuntoarviot,…

Lue lisää

Julkisivuremontti on yksi taloyhtiön suurimmista ja monimutkaisimmista hankkeista. Se ei ole pelkkä pintaremontti, vaan kokonaisuus, johon vaikuttavat rakenteet, sääolosuhteet ja asukkaiden arki. Remonttiin ryhdytään yleensä, kun ulkovaippa on ikääntynyt tai siinä havaitaan ongelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi betonivauriot, halkeamat, heikentynyt sateenpitävyys, lämmöneristeiden kunto tai parvekkeiden turvallisuus. Kustannukset eivät synny pelkästään näkyvistä pinnoista. Mukaan tulevat myös…

Lue lisää

Putkiremontti on taloyhtiön suurin korjausurakka, ja sen kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät. Suurilla kerrostaloilla kiinteät kulut jakautuvat monen osakkaan kesken, mikä voi alentaa kustannusta, kun taas pienessä rivitalossa remontin neliöhinta on yleensä kalliimpi. Vanhoissa taloissa putkien lisäksi joudutaan korjaamaan usein rakenteita ja poistamaan haitta-aineita, mikä nostaa hintaa. Talotyyppi ratkaisee: vanhan, monimuotoisen rakennuksen saneeraus on usein kalliimpaa…

Lue lisää

Teollisuushallin rakentaminen on yritykselle merkittävä investointi. Hallin rakennuskustannuksia nostavat useat tekijät, kuten sijainti, tontin ominaisuudet, rakenneratkaisut ja haluttu varustelutaso. Tässä blogissa käydään läpi rakennuttajan näkökulmasta tärkeimmät kustannusvaikuttajat ja esitellään eri ratkaisuiden hintatasoja sekä konkreettisia esimerkkejä eri kokoisista halleista. Kerron myös, miten maaperä ja kaavoitus voivat lisätä kuluja ja kuinka lupa-, suunnittelu- sekä projektinhallintavaiheessa voidaan pitää…

Lue lisää

1970- ja 1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen putkistojen uusiminen on nyt ajankohtainen asia monessa taloyhtiössä. Näissä taloissa alkuperäiset käyttövesi- ja viemäriputket ovat usein jo lähellä elinkaarensa loppua. Esimerkiksi 1980-luvun kerrostaloissa käytettiin tyypillisesti muovisia PVC-putkia ja valurautaista viemäröintiä, jotka ajan myötä haurastuvat ja syöpyvät. Myös 1970-luvulla asennettuja kupari- tai teräsputkia vaivaavat usein korroosio ja putkiliitosten hiipuminen. Putkistoissa alkaa…

Lue lisää