Energiatehokkuus korjausrakentamisessa – kokonaisuus, ei yksittäinen ratkaisu

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä ei tarkoita yhden laitteen hankintaa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa kolme osa-aluetta toimivat yhdessä. Ensimmäinen on rakennusvaippa. Siihen kuuluvat eristys, ikkunat, tiiveys ja kylmäsillat.  Toinen on talotekniikka, kuten lämmitys, ilmanvaihto ja automaatio. Kolmas on uusiutuva energia, esimerkiksi aurinkosähkö ja lämpöpumput.

Usein järkevin tapa parantaa energiatehokkuutta on tehdä toimenpiteet samaan aikaan, kun rakenteita muutenkin korjataan. Kun jokin avataan joka tapauksessa, lisäparannukset syntyvät pienemmällä lisäkustannuksella.

Nopeat säästöt löytyvät usein yllättävän läheltä

Kaikki energiatehokkuustoimet eivät ole isoja investointeja. Osa tehokkaimmista keinoista on varsin yksinkertaisia. Patteriverkoston perussäätö voi tuoda noin 10–15 prosentin säästön energiankulutukseen. Lisäksi jo yhden asteen lasku sisälämpötilassa vähentää lämmityskustannuksia keskimäärin noin 5 prosenttia. Rakenteiden puolella yläpohjan lisäeristys on usein erittäin kannattava ratkaisu ja tuoda nopeitakin takaisinmaksuaikoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen kohde on erilainen. Rakenteet, saavutettavuus ja lähtötilanne vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen.

Ikkunat ja ilmanvaihto kulkevat käsi kädessä

Kun rakennuksen tiiveyttä parannetaan ja ikkunat uusitaan, sisäilman toimivuus nousee keskiöön. Tiiviimpi rakennus vähentää lämpöhäviöitä, mutta samalla ilmanvaihdon on toimittava oikein, jotta sisäilman laatu ei heikkene. Siksi nämä kaksi asiaa kannattaa suunnitella yhdessä. Oikein toteutettuna yhdistelmä voi tuoda merkittäviä hyötyjä. Esimerkkikohteissa energiansäästö on ollut noin 12–15 prosentin luokkaa. Samalla vedon tunne vähenee ja asumismukavuus paranee selvästi.

Lämpö talteen ja hyötykäyttöön

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on yksi tehokkaimmista tavoista hyödyntää jo olemassa olevaa energiaa. Nykyiset järjestelmät voivat ottaa talteen jopa 70–80 prosenttia poistoilman lämmöstä, kun vanhemmissa ratkaisuissa jäätiin usein alle puoleen tästä. Kerrostaloissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, poistoilmalämpöpumppu on usein varteenotettava vaihtoehto. Monissa tapauksissa investointi maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa.

Rakenteet kuntoon ilman riskejä

Energiatehokkuutta parantaessa ei saa unohtaa rakenteiden toimivuutta. Lisäeristys, tiivistäminen ja muut muutokset voivat aiheuttaa ongelmia, jos kokonaisuutta ei suunnitella huolellisesti. Esimerkiksi kosteuden kulkeutuminen voi muuttua ja riskit siirtyä rakenteen sisään. Siksi korjaushankkeissa tarvitaan usein lisäselvityksiä, kuten lämpökuvauksia, ilmanpitävyyden mittauksia ja tarvittaessa asbestikartoituksia.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu ratkaisu parantaa energiatehokkuutta ilman, että rakenteiden turvallisuus vaarantuu.

Hyvä projekti syntyy kokonaisuudesta

Energiatehokkuus korjausrakentamisessa syntyy kokonaisuudesta, ei yksittäisistä ratkaisuista. Parhaat tulokset saavutetaan, kun toimenpiteet ajoitetaan muiden korjausten yhteyteen, valitaan kohteeseen sopivat ratkaisut ja varmistetaan, että rakennus toimii kokonaisuutena myös muutosten jälkeen.

Näin säästöt, asumismukavuus ja rakennuksen pitkä käyttöikä kulkevat käsi kädessä.